Bästa filmerna

Apelsinmannen

Bonusfamiljen

Cleo

Den tatuerade änkan

Eva och Adam

Från A till Ö

Goda grannar

Här kommer Pippi Långstrump

Innan vi dör

Jävla Kajsa

Kuta och kör

Livet i Fagervik

Macken

Någonstans i Sverige

Olof Palmes begravning

Pelle Svanslös

Queen of fucking everything

Rederiet

Skärgårdsdoktorn

Tsatsiki, morsan och polisen

Ulveson och Herngren

Vi på Saltkråkan

Mannen utan ansikte

Pensionat Pärlan

Levande begravd

Okänd avsändare

Öga för öga

Lilla Fridolf och jag

Äitienpäivä

Äitienpäivä on juhlapäivä, jolloin lapset juhlivat äitejään kukilla tai korteilla, mutta se on myös kaupallinen juhlapäivä, jota Ruotsissa vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Päivä on virallinen lippupäivä Suomessa ja sitä vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Ruotsissa se ei ole julkinen lippupäivä, mutta lipunnostoa tapahtuu usein.

Päivän esitteli Philadelphiassa vuonna 1905 amerikkalainen Anna Jarvis sen jälkeen, kun hänen äitinsä, rauhanaktivisti Ann Jarvis, kuoli 9. toukokuuta. Ann Jarvis oli omistautunut haavoittuneiden sotilaiden (molemmilla puolilla) hoitamiseen Yhdysvaltain sisällissodan aikana ja hän oli perustanut äitienpäivän työkerhoja kiinnittääkseen huomiota kansanterveysongelmiin. Samana vuonna Anna Jarvis aloitti kampanjan pyrkimyksenä perustaa päivä kaikkien äitien kunnioittamiseksi äitinsä kuoleman vuosipäivänä, koska hän uskoi, että "äiti on se henkilö, joka on tehnyt sinulle enemmän kuin kukaan muu".

Ensimmäinen yleisempi äitienpäivän juhla pidettiin 10. toukokuuta 1908, kun Graftonin metodistikirkossa Länsi-Virginiassa pidettiin neljänteen käskyyn ja äidilliseen rakkauteen keskittyvä jumalanpalvelus. Jarvis itse koristeli kirkon, ja kaikille vierailijoille annettiin valkoisia neilikoita, äitien lempikukkia. Tapahtuman sponsoroi John Wanamaker, philadelphialainen tavaratalon omistaja, joka järjesti oman äitienpäiväjuhlansa yhdessä kaupungin tavarataloistaan ​​samana päivänä.

Päivä levisi muualle Yhdysvaltoihin seuraavien vuosien aikana ja siitä tuli virallinen pyhäpäivä vuonna 1914. Presidentti Woodrow Wilson allekirjoitti lain, joka teki äitienpäivästä kansallisen juhlapäivän. Tapa levisi myös Eurooppaan, ensin Isoon-Britanniaan ja sitten Skandinaviaan. Isossa-Britanniassa oli vanhempi, kansanomainen vastine, jossa paastonajan keskipäivän sunnuntaita kutsuttiin "äitienpäiväksi". Tähän sisältyi jo vuonna 1607 alkanut perinne, jonka mukaan kotoa poissa asuvat lapset saivat vierailla vanhempiensa luona tänä päivänä ("go a-mothering").

Joskus ihmiset ovat halunneet nähdä äitienpäivän takana vielä vanhempia perinteitä. Encyclopædia Britannicassa todetaan, "Juhla, joka on peräisin äidin palvonnasta antiikin Kreikassa. Säännöllistä äidinpalvontaa ja seremonioita Kybelen eli Rhean, jumalten suuren äidin, kunniaksi harjoitettiin 15. maaliskuuta kaikkialla Vähässä-Aasiassa", (1959), osa 15, sivu 849.

Ruotsissa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1919 Cecilia Bååth-Holmbergin aloitteesta. Seuraavana vuonna äitienpäiväkomitea julkaisi asiakirjan, jossa oli neuvoja äitienpäivän viettoon. Päivä tunnustettiin kuitenkin laajemmin vasta vuosikymmeniä myöhemmin. 1900-luvun alussa syntyneet ihmiset ja heidän lapsensa eivät juhlineet päivää samalla tavalla kuin nykyään. Näkemys, että päivä luotiin vain kaupallisista syistä, jotta kauppiaat voisivat myydä enemmän, oli laajalle levinnyt, mikä pätee myös isänpäivään.

Suomessa äitienpäivä on osittain perhejuhla, mutta päivällä on myös virallisempi ja kansallisempi luonne verrattuna Ruotsin juhlintaan. Äitienpäivän lanseerasivat Suomessa opettaja Vilho Reima ja Suomen Vanhempainyhdistys. Reima koki äitienpäivän vieton Yhdysvaltojen-matkallaan vuonna 1910 ja halusi tuoda päivän myös Suomeen.

Reima kirjoitti äitienpäivästä sanomalehdissä ja yritti tuoda perinnettä esiin vuosina 1912 ja 1913, mutta se ei juurtunut. Vuonna 1918 Vilho Reima teki uuden yrityksen ja kirjoitti vanhempainyhdistyksen Koti-lehteen tekstin, jossa hän korosti, miksi äitienpäivää tulisi juhlia. Reima ehdotti, että juhlapäivää vietettäisiin 7. heinäkuuta. Tuona päivänä Alavieskassa vietettiin äitienpäivän juhlaa, ja useiden lähteiden mukaan se on ensimmäinen äitienpäivän juhla Suomessa.

Suomen ruotsinkielisillä alueilla Kotikasvusyhdistyksen vastine, Kotikasvatusyhdistys, alkoi edistää ajatusta vuonna 1919. Myös Kansanterveysyhdistys tarttui asiaan ja otti käyttöön palkinnot "äideille, jotka ovat kasvattaneet useita terveitä ja kyvykkäitä lapsia". Muita yhdistyksiä, jotka alkoivat järjestää äitienpäiväjuhlia, olivat Pelastusarmeija ja useat raittiusyhdistykset. Äitien merkitystä kodille ja sitä kautta perheelle yhteiskunnan perustana korostettiin. Yksi syy nopeaan leviämiseen oli se, että myös koulut omaksuivat tavan. Yhdistykset, kuorot ja seurakunnat järjestivät myös ohjelmajuhlia, joissa äidit olivat kunniavieraina. Vuodesta 1927 lähtien äitienpäivää on vietetty toukokuun toisena sunnuntaina. Päivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1947.

Vuosien 1939–1944 sotien vuoksi äitienpäivästä tehtiin kansallinen juhlapäivä. Naisten panos sotavuvuosina sai valtiollisen tunnustuksen 10. toukokuuta 1942, kun marsalkka C G Mannerheim myönsi Vapaudenristin yhteisesti Suomen äideille. Vuodesta 1946 lähtien presidentti on myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin ansioituneille äideille. Virallista kansallista juhlaa on järjestetty vuodesta 1941 lähtien, ensin Väestöyhdistyksen ja vuodesta 1993 lähtien Aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön järjestämänä. Vaikka äitienpäivää on vuosien varrella kritisoitu liian kaupalliseksi ja ydinperheen ihanteen korostamiseksi, päivällä on edelleen vahva asema. Äitienpäivän vieton muotoja perheessä on pitkälti opetettu kouluissa. Oppilaat oppivat ihailemaan äitejään muun muassa: isoäidit ja äitienpäiväkortit. 1950-luvulta lähtien tuli yhä yleisemmäksi antaa äitienpäivälahjoja tai kutsua äitejä ravintoloihin. Julkiset juhlallisuudet ovat saaneet uusia muotoja, esimerkiksi konsertteja ja ohjelmajuhlia.

Useimmissa maissa äitienpäivä on suhteellisen uusi ilmiö, joka on saanut inspiraatiota länsimaista. Monissa Afrikan maissa brittiläinen äitienpäivä on kopioitu, vaikka monissa paikoissa äitejä on juhlittu erityisenä päivänä jo kauan ennen brittiläisten siirtomaavaltojen saapumista.

Äitienpäivää vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.

Pizzakassler

När Du vill ha middagen klar på bordet snabbt med minimal insats är detta ett strålande recept att laga. Smarrig middag som lagar sig själv i ugnen medan Du dukar. Det är bara att skiva kassler och lök. Häll på färdig sås och strö över riven ost. Servera med kokt potatis och en krispig grönsallad.

4 portioner

500 gr benfri kassler

2 schalottenlökar

2½ dl Kelda pastasås tomat och crème fraiche

2 tsk torkad oregano

2 dl riven ost

Till servering:

900 gr potatis

Blandad grönsallad

Sätt ugnen på 225° eller 200° varmluft. Koka potatisen i lättsaltat vatten. Skär kasslern i skivor. Lägg dem på ett ugnssäkert fat. Skala och skär löken i tunna skivor. Lägg ovanpå kasslern. Ringla över såsen. Strö över oregano och ost. Stek i mitten av ugnen cirka 15 minuter. Servera med kokt potatis och grönsallad.

Gottröra Däckservice Bilverkstad

Mycket bra och trevlig bilverkstad i Gottröra. 

Kan verkligen rekommendera denna för Er som behöver reparera bilen eller få hjälp med däckbyte mm

Grattis Sten Magnus Haage på Din 75 årsdag (2026-05-06)

Grattis Stefan på Din 60 årsdag (2026-05-06)

 

Grattis Johanna på Din 56 årsdag (2026-05-06)